27.1 Matka Bangkokiin

Osa meistä jatkoi jäähyväisten viettämistä aina aamukuuteen saakka, joten herääminen puoli yhdeksän oli varsin
työlästä. Lisäpalkintona krapulaisille merenkäynti oli sen verran kovaa siirryttäessä mantereelle, että matkustajat
oksentelivat ilman edellisillan juhlintaakin. Mikon johdolla me kuitenkin makasimme raikkaasta ilmasta nauttien
etukannella eikä merisairaus kunnolla päässyt iskemään vaikka vatsassa vähän möyrysikin.

Mantereelle päästyämme jatkoimme matkaamme VIP-bussilla mikä sanansamukaisesti oli sitä. Ilmastointi toimi ja jalka
tilaa on ylenmäärin. Juha hyödynsikin tämän tehokkaasti ja nukkui lähes koko seitsentuntisen matkan. Tuntuu aika
oudolta että koko matkan Singaporesta Bangkokiin olemme matkaneet nelikaistaista tietä.

Ei ole kyllä mitään hajua että missä vaiheesssa alkoi varsinainen Bangkok, esikaupunkialuetta ajoimme varmaan ainakin
tunnin. Keskustaa lähestyttäessä sai taas suomi-poika olla ihmeissään kun moottoritietä kulki kolmessa eritasossa.

23-26.1.06 Lööpailu KOh Taolla jatkuu

Kummasti kyllä viikonpäivät ja muukin ajankuluun liittyvä unohtuu. Monesti päivässä joku kysyy mikä tai mones päivä
on.

Jatkokurssi sukeltamisessa suoritettiin loppuun. Odotettu yösukellus oli kyllä aivan mahtava. Vaikka näkyvyys oli
paljon pienempi kuin päivällä kuun ja muiden sukeltajien valot toivat aivan uudenlaisen tunnelman. Oli upeaa katsoa
kun toisen sukeltajaryhmän valokeilat haravoivat syvyyksiä tai kun kuunvalossa heijastelee vedenpinnasta ja samalla
siihen ui isokalaparvi. Myös onkalosukeltaminen oli jännittävää. Puikkelehdimme noin kahden sukeltajan mentävissä
onkaloissa joista osa aukeni holvimaiseen isompaaan tilaan missä pieniä kaloja oli satoja aivan liikkumatta piilossa.

Juha ja Tupe saivat mut houkuteltua mukaan moottoriurheiluun, tosin vuokrasin prätkän sijaan mönkijän. Oli kyllä
upeaa vaikkakin haastavaa maastoa. Maasturilla ajaminen noilla tiellä on varmasti varsin haastavaa. Vaikka mäet
olivat jyrkkiä ja tie huono oli siellä silti mielestäni turvallisempaa ajaa kuin kylällä missä liikennettä oli enemmän.

26.1 päivä päätimme kuitenkin jatkaa matkaa Bangkokiin sillä itselläni ja muilla oli syntynyt jo polte jatkaa eteenpäin.
Niinpä söimme ravintola Finlandiassa jäähyväisillallisen, jossa suosituimpana annoksena oli lihapullat ja perunamuussi.
Ravintolan jälkeen siirryimme läheiseen rantadiskoon jatkamaan jäähyväisten viettämistä kovin suosituksi tulleiden
bucket"paketti"-drinkkien parissa. Drinkki on sisältää yksinkertaisesti ämpärin, jossa on viinaa ja mikseriä.

18-22.1.06 Koh Tao

Koh Tao se rulettaa. Ollaan oltu täällä nyt viikko ja on kyllä ollut ehdottomasti reissun parhaat päivät tähän
mennessä. Alkuun tänne tulo oli lievä järkytys, katamaraani oli täynnä turisteja, ei oltu koko reissun aikana
nähty niin paljon valkoihoisia. Itse Koh Tao on kasvannut selkeästi Madventuresin jaksosta.

Kuitenkin huomattiin nopeasti että vaikka saarella onkin turisteja, meno on silti erittäinen rauhallista ja rentoa.
Täällä onkin ollut hyvä lepäillä ja ladata akkuja. Suomalaisia ja ruotsalaisia täällä on todella paljon, heti sukellus-
keskukseen saavuttaessa tuli törmättyä pariin tuttuun. Suomi-bosse on vaan kasvannut kun Kristo ja Risto saapuivan
parin päivän päästä, jonka jälkeen saapui Petri ja Sini tuoden mukanaan taiwanilaisvahvistuksemme Leslien.

Lisäksi on tullu pyörittyä oman sukelluskurssin ja -keskuksen tyyppien kanssa. Yleensä koko sakki istuu tuossa
vähän matkan päässä sijaitsevassa "kantapaikassa" aina päivällä ja illalla. Ja mikäs siinä on ollessa, terassilla
upealla merinäköalalla hyvää ruokaa ja juomaa nauttien.

Sitten itse Koh Taon kohokohtaan eli sukeltamiseen. Ns. SIISTII. Alkeiskurssi saatiin suoritettua tossa parisen
päivää sitten. Se sisälsi neljä sukellusta, joista viimeinen oli oikeastaan ns. fundive, jolloin vaan pyörittiin
koralliriutalla ja ihmeteltiin. Kursilla opeltiin tietysti kaikkia sukeltamiseen liittyviä perusjuttuja. Yllättävää
ainakin itselleni oli miten helposti esimerkiksi maski voidaan tyhjentää vedestä syvyyksissäkin erittäin helposti.

No peruskursi sytytti tietysti hirveän poltteen jatkaa. Tänään eli 22.1 olikin aamulla jatkokurssin ekat sukellukset.
Minä ja mikko oltiin tutusta porukasta, juha päätti jättää väliin sillä eilisen moottoripyörällä kaatumisen ruhjeet
muodostivat esteen. Pieni oli kuumotus lähestyimme ekaa sukelluspaikkaa, nimittäin edellinen ryhmä oli nähnyt siellä
valashain. Valitettavasti se oli jo lopettanut ruokailunsa ja kadonnut paikalta ennenkuin me pääsimme veden alle.
Tällä sukelluksella käytiinkinkin sitten 38,1 metrin syvyydessä, etukäteen vähän jännitti moinen syvyys mutta eipä
siinä mitään ihmeellistä ollut, mitä nyt typpinarkoosi aiheutti pienimuotoista hilpeyttä. Tiedä sitten kuinka
sitä hermot pitäisi jos tulisi joku kunnon hätätilanne siellä. Tänä iltana on vielä edessä yösukellus, jota odotetaankin
innolla.

Välillä on sitten tullut myös juhlittua aina sukeltamisen sen salliessa. Illan tähti on vaihtunut aina välillä, mutta
kyllä meidän porukka on aina huomiota saannut osakseen.

Jatkosta ei vielä kummempia suunnitelmia olla tehty. 30.1 pitäisi kuitenkin viimeistään olla Bangkokissa, vähän on mietitty
joskos pitäisi jo olla siellä 29.1 sillä silloin juhlitaan kiinalaista uuttavuotta. Mikko tuossa on suunnitellut että
Khao Kaissa voisi vielä käydä, mutta 1000km ylimääräistä matkumista pistää vähän miettimään ja lisäksi tänne saarille
on nyt jumiutunut aika tehokkaasti :)

On paratiisissa myös huonot puolensa, nimittäin Koh Taolta ei löydy McDonaldsia. Tiimimme länsimaisen keittiön
rakastajat ovatkin joutuneet kärsimään tästä vakavasti puutteesta. Onneksi vieroitusoireet ovat pysyneet vielä
hallinnassa emmekä ole joutuneet hakemaan apua 35km päässä sijaitsevalta Koh Samuilta, jossa lähin
tuplajuustoja valmistava laitos sijaitsee.

13. - 17.1. Matkalla Koh Taolle...

Perjantai 13. päivä, ja majailtiin edelleen Georgetownissa, Penangissa. Hieno ja halpa hotelli on nyt näyttänyt sen toisenkin
puolensa, eli aivan jumalaton mökä kuului alakerrassa 100 metrin (!!) päässä olevasta klubista. Siis aivan luokaton, majai-
limme 7. kerroksessa ja kylppäri helisi basson tahdissa oikein toden teolla. No onneksi älysivät kuitenkin lopettaa ennen
keskiyötä. Mulla (Tupe) meni koko Georgetown hieman ohi flunssan takia, kuumettakin oli parhaimmillaan karvan verran alle
39.

Seuraavana aamuna eli 14.1. lähdimme hotellin edestä minibussilla kohti Thaimaata. Bussi vei meidät noin 300km päähän
Hat Yaihin, joka oli kieltämättä aikamoinen järkytys. Kaupunki oli todella alkeellinen, todellinen Chinatownpoisti kyllä luulot siitä,
että koko Thaimaa olisi pelkkää paratiisia. KYllä täällä moni ihminen joutuu kärsimään köyhyydestä, että me länkkärit voidaan
tulla tänne perseilemään ja nauttimaan halvasta elämisestä.

Itse rajanylitys Malesiasta Thaimaahan oli melko aikaavievä prosessi, rajalla
tuntui olevan melko byrokraattinen meininki. Tosin kuskimme kertoi myöhemmin, että se on tuurista kiinni, millainen kaveri
sattuu kopin sisällä olemaan. Päätimme skipata koko kaupungin, ja otimme samanlaisen minibussin seuraavaan kohteeseen,
Surat Thaniin. Bussia kysellessä lippuja kaupanneet kaverit lupasivat "privat bus!", mutta kyllä sinne silti 7 muuta
meidän lisäksi tungettiin. Huumori oli koetuksella, sillä alla oli jo vastaava kyyti, ja tällä kertaa matkaa kertyi yli
400 kilometriä. Kuski kuitenkin paineli kiitettävää vauhtia, ja koska itse vielä istuin kuskin takana, en nähnyt ulos ja
siksi osannut pelätä. Mutta Mikon ilmeet vieressä kertoi, koska on 'mielenkiintoa' luvassa...

Päivä oli ehdottomasti reissun tähän mennessä rankin matkapäivä, yhteensä noin 700km matkaa ja noin 12 tuntia syömättä pisti
porukan aika koetukselle. Surat Thaniin saavuimme noin iltayhdeksän jälkeen, ja painelimme suoraan Lonely Planetista bongattuun astetta parempaan
hotelliin, The Southern Stariin. Tästä alkoikin elämä taas helpottamaan. Hotelli oli jo oikeasti hieno ja hyvä, hienoin tähän astisista ja silti edelleen
alle 10 euroa per henki. Surat Thanin tutkiskelu jäi myöskin olemattomiin, sekin oli Hat Yain tapainen vaatimaton
teollisuuskaupunki. Niinpä painelimme hotellin kattokerroksen ravintolaan, jossa söimme kunnon ruuat naurettavaan hintaan:
kunnon pippuripihvi 3,80 euroissa! Ravintolassa oli myös tähän asti kaunein aasialainen tarjoilija :) 15. päivän aamulla Mikko ja Tapio
hoitivat selvittelyt jatkoyhteyttä ajatellen, sillä nyt myös Juhalla oli havaittavissa pieniä flunssan ensioireita. Jatko
sujui bussikuljetuksella lautalle, joka vei meidät vihdoin ja viimein kauan odotetuille lomasaarille. Lauttamatka kesti
noin 2h ja määränpäänä oli siis Koh Samui. Lautalla me taisimme olla paikallisille melko suuri nähtävyys, sillä muutama
aasialainen nainen halusi meidän kanssa kuviin ja lisäksi etenkin lapset olivat meistä innoissaan. Hyvä että edes joku...

Koh Samuilla jäimme satamakaupunkiin Nathoniin, jossa olimme yhden yön Win Hotel -nimisessä paikassa. Nathonissa nautittiin
ensimmäinen kunnon auringonlasku meren äärellä ravintolassa. Nathonin perusteella Samuista jäi varsin rauhallinen kuva,
vaikka se vissiin onkin nykyään brittijunttien valtaama. Aamulla koettiin myös ensimmäinen iso vastoinkäyminen ja toivottavasti
myös viimeinen. Mikko huomasi, että häneltä oli hävinnnyt muutama tuhat bahti ja 100eur. Katoamisen syytä ei kyetty selvittämään
eikä rahoja löytynyt, joten ei auttanut kuin niellä tappio. Lisäksi juhalle oli noussut kuume(38,7 'C), joten
teimme pienen jaon niin että Mikko ja Tapsa jatkoivat jo Koh Taolle, ja minä sekä Juha jäätiin nyt ainakin päiväksi Samuille.
Hyvä ratkaisu siinäkin mielessä, että itse halusin hieman nähdä myös Samuita ja nyt siihen tuli tätä kautta mahdollisuus.
Juhan maatessa sängyssä koko päivän, vuokrasin skootterin ja kiertelin noin 100 kilometriä ympäri ämpäri Samuita. Paikallinen
kaoottinen vasemmanpuolinen liikenne osottautui ajaessa kuitenkin ihan toimivaksi, vaikka tarkkana oli todellakin oltava.
Piti katsoa tietä (joka oli osittain betonia ja todella huonokuntoinen), kaikkia tiellä liikkuvia autoja ja muita motoristeja
mutta myös kaikkea mitä tien varrella oli, koskaan ei tiennyt mistä mitäkin tulee. Liikennesäännöt kuitenkin pitivät pää-
osin hyvin.

Tiistaina 17.1. saavuimme sitten jo Juhankin kanssa Koh Taolle. Molemmat oltiin nyt kuumeetta, joten elämäkin alkoi taas
tuntua kivalta. Mikko ja Tapsa oli katsoneet meille valmiiksi mukavan bungalowin, jossa nyt asustellaan ainakin nämä
muutama ensimmäinen päivä.

11-12.1 Penang ja Georgetown

Moi taas!

Kirjottelen taalta nettikahvilasta ilman skandeja kun ei nama koneet moisia tunne. Alkaa antako sen hairita.

Nyt on ollut sanalla sanoen KUUMA, aurinko on nyt paahtanu pari paivaa oikein huolella ja taytyy sanoa etta onneks ei paistanut noin tehokkaasti muina kaupunkipaivina.

Bussimatka Kuala Lumpurista sujui varsin mallikaasti upeita maisemia katsellessa. Vaihdoimme myos hetkeksi aikaa bussia ja yllatyimme bussien hienoudesta taalla. Penkit olivat lepotuolitasoisia ja muuten tilaa oli ihan eri tavalla. Kumma ettei Suomesta moisia viela loydy.

Georgetowniin saavuttiin hyvissa ajoin iltapaivalla ja saatiinkin varsin mainiolta vaikuttava hotelli uima-altaineen ja merinakoaloineen. Huone on tilava, tosin nukumme kahdessa parisangyssa, joten mina saan aina pelata etta vieressa nukkuva etsii unissaan omaa kultaansa ja
kaapaa minut syliinsa. Ensimmaisen yon aikana majapaikassa ilmeni pari aika ikavaa puolta. Ensimmaisena saadimme vahingossa ilmastoinnin niin kylmalle etta yolla paleli oikein kunnolla. Lisaksi kadun aanet ja lahipubien meteli kuului huoneeseen varsin kovaa. Lopulta naiden aanien
hiljennettya saimme hetken lepotauon kunnes viereisen huoneen aasialaispoppoo aloitti meluisat aamutoimensa.

Tanaan ollaan tutustu laheiseen Penang Hilliin, mika on reilu 800m korkea vuorenalku tuossa lahella. Tupe joutui luovuttamaan matkalla sinne, silla han on nyt flunssassa edellisen yon jaljilta.
Ylhaalta avautui upeat nakoalat joka suuntaan. Meilla oli myos tyon alla kavely vuorelta alaspain ja kavelimmekin kolmisen kilometria erasta tieta, mutta koska ei ollut varmuutta mihin se vie paatimme palata takaisin nakoalapaikalla. Tama osoittautuikin hyvaksi ratkaisuksi, silla paikalliset kertoivat paluumatkalla etta tie ei suinkaan vie alas vuorelta vaan armeijan tukikohtaan kilometrien paahan.

Nyt pitaisi viela kayda syomassa ja vahan kierrella kaupunkia ja suoritta muutama tarviketaydennys ennen Koh Taolle siirtymista. Lahto Koh Taolle tapahtuu siis huomenna ja pyrimme matkaamaan sinne mahdollisimman nopeasti, tosin voi olla etta yovymme matkalla jossakin kaupungissa Thaimaan puolella.

Koh Taolla on luvassa noin 11 paivaa levyttamista, rentoutumista, rauhoittumista, sukeltamista ja ehka jokin seikkailuretki. Koh Tao on kohtuu pieni ja kehittymaton saari, joten meista ei valttamatta kovin kamalasti kuulu vahaan aikaan.

9-10.06. Kuala Lumpur

No niin nyt on toinen ilta menossa tässä varsin mainiossa kaupungissa. Matka Singaporesta tänne sujui varsin mukavasti bussissa. Rajan ylitys onnistui älleen lähes ongelmitta, mitä nyt Juha hukkasi tilapäisesti maastapoistumiskortin. Matkaa kertyi Singaporesta noin 350km ja se sujui mukavasti maisemia katsellessa. Ainut asia mikä bussissa ahdisti on aasialaisten fetissi säätää ilmastointi lähes pakkaslukemiin sisätiloissa. Shortsit ja t-paita ei ollut läheskään riittävä yhdistelmä.

Kuala Lumpurista löytyi pienen säädön jälkeen oikein mukava hotelli, mikä sijaitsee aivan TimeSquaren vieressä. Times Square on SUURI ostoskeskus, itäkeskus on siihen verrattuna kuin r-kioski. Kauppoja on 10:ssä kerroksessa satoja ja sisälle mahtuu myös 5-kerroksinen huvipuisto. Sisätiloissa on myös Etelä-Aasiansuurin valkokangas. Teatterissa näytetään myös 3D-elokuvia, jollaista yhtä jo testasimme. Juoni ei ollut kummoinen, mutta kyllä efektit olivat aivan omaa luokkaansa.

Seuraavaksi suuntasimme KL Toweriin, joka on reilu 400m korkea linkkitorni. Sieltä avautui upeat näköalat ja samalla ääniopas antoi hyvän kuvan tärkeimmistä rakennuksista ja Kuala Lumpurin historiasta. Myös Petronas-tornit käytiin tarkastamassa, tosin näköalapaikalle ei päässyt, sillä nyt on yleinen vapaapäivä muslimien suuren juhlapyhän takia.
Päivän kävelyponnistus suoritettiin maailman suurimmassa lintupuistossa, missä on noin 160 eri lintulajia. Kävelystä sen verran, että tähän mennessä ollaankävelty Tuben askelmittarin mukaan noin 60km.

Tämän illan ohjelmassa on ruokailu läheisessä bistrossa, jossa on aivan uskomattoman hyvä palvelu, ainakin meille :D Siitä suunnataan jonkin chillimmän paikan kautta kohti Kuala Lumpurin clubien syövereitä.

Ainiin...lämmintä on noin 30 astetta.

ps. Kuviakin yritetään laittaa jossain vaiheessa kuhan vaan saadaan editoitua ja rankattua sopivat.

8.1.06 Singapore Day Three ja vettä sataa

Nyt sitten taivaan hanat aukesivat kunnolla ja vettä on satannut huolella koko päivän. Tästä huolimatta päätimme lähteä liikkeelleja suuntasimme kohti Sentosan saarta ja siellä sijaitsevaa meriakvaariota. Sentosan saari osoittautui paljon isommaksi ja mielenkiintoisemmaksi kuin odotimme. Erilaisia puutarhoja, rantoja ja kaikenlaista muuta mukavaa, siellä voisi viettää helposti ainakin viikon.

Loppupäivä meni kierellessä sateessa Chinatownia ja metsästäessä paikallista supermarkettia, ne muuten ovat todella kiven alla. Meni varmaan 3h moisen kaupan löytämiseen.

Kaikenkaikkiaan Singaporesta jäi oikein mukava kuva, yllättävää oli ehkä ettemme nähneet valkoihoisia juuri ollenkaan. Tähän varmaan on syynä se että emme käynneet ydinkeskustassa ollenkaan.

Huomenna sitten Kohti Kuala Lumpuria...

7.1.06 Singapore Day Two (Sim Lim Square & Zouk)

Toinen päivä Singaporessa, ja herätys venyi melko pitkälle (13.00) johtuen rankasta lennosta ja ensimmäisestä päivästä.Päiväohjelma sisälsi shoppailua, lähinnä elektroniikkapuolta. Suuntasimme Slim Squaren isoon ostoskeskukseen,jossa oli pelkkää elektroniikkaa monessa kerroksessa, pienissä putiikeissa. Tapsa osti digikameran, muut jotain vähän pie-nempää sälää. Ostoskeskuksessa pyörittiin useampi tunti, jonka jälkeen hostellille tavarat ja takaisin ihmettelemään het-keksi. Sade hellitti päivällä hieman, mutta aurinkoa ei silti näkynyt. Lämmintä ja kosteaa.

Iltaohjelmassa oli siis Zoukin valloitus, Singaporen ehkä ykkösmenomesta. Ja kyllähän se valloitettiinkin. Matkaa Zoukiin kertyi pari kolme kilometriä, joka meni mukavasti kävellen pitkin upeaa Riversidea ja pieniä puistoja. Kamera jätettiin kuitenkin baarin pelossa hostellille
:( Zouk oli maineensa mukainen,vaikkakin odotimme ehkä hieman suurempaa paikkaa. Erityisen mukava yllätys illan aikana oli, että deckien taakse saapui jossain vaiheessa soittamaan Dave Seaman, joka saikin sitten perseet keikkumaan varsin mallikkaasti. Zoukissa oli myös mielenkiintoinen juomasysteemi, lähes kaikki ihmiset tilasivat porukalla juomakannuja joihin sai valita viinan ja mikserin oman maun mukaan. Me tietenkin miehekkäinä suomalaisina otettiin jokainen omat kannut.Pakka pysyi kuitenkin koossa ja herätimmekin lähinnä huomiota eksoottisella ulkonäöllämme emmekä humalalla.

6.1.06 Singapore Day One

Toinen päivä meni tehokkaasti matkustellessa. Yö koneessa, epämääräisessä asennossa epämääräiseen aikaan aikavyöhykkeiden takia aiheutti sen, ettei nukuttua juuri tullut. Qantasin Jumbo (747-400) oli iso ulkoa mutta tajuttoman ahdas sisältä. Pienet kävelylenkit koneessa silloin tällöin kuitenkin helpotti. Lento oli puoli tuntia myöhässä lähtiessä, mutta lentokuitenkin kesti vain 9h ilmoitetun 11h sijaan. Plussaa jumbossa oli henkkoht. TV-näytöt, jotka alkoivat toimimaan edes jotenkuten vasta loppumatkasta. Saavuimme Singaporeen puoli kahdeksan paikallista aikaa, jonka jälkeen jäimme vielä odottamaan suoraan Helsingistä saapuvaa Mikkoa. Singaporen kenttä oli todellakin maineensa mukaisesti älyttömän siisti, kuten myös moderni ja hyvin opastettu. Pieni yllätys kuitenkin oli, ettei ennakkoon odotettua (ja pelättyä) tehokasta turvatarkastusta ollut lainkaan. Pienet singaporelaiset olivat ihmeissään, kun neljä 'korstoa' roippeineen hyppää juniin ja ihmettelee minne mennä.

Kaikenkaikkiaan singaporelaisista sai positiivisen kuvan, ystävällistä ja auttavaa väkeä. Singaporessa satoi vettä, mutta silti lämpötila oli noin 29 astetta. Waterloo Youth Hostel löytyi pienen vaivan jälkeen, mutta myös hostelli oli positiivinen kokemus. Ilmastointi ja kaikki, 5 vuodetta. Kämpän katsastettuamme jätimme tavarat ja lähdimme etsimään ruoka-paikkaa.

Lopulta sellanen löytyikin, ja sanottaisiinko hieman erilainen sellainen. Ateria koostui kiinalaisista ruuista,joita kypsennettiin itse kiehuvassa liemessä. Eri ruokalajit sai itse valita, ja niitä oli paljon! RUokailu meni enemmän ja vähemmän tikuilla leikkimiseksi, ja ruoan lopuksi pöytä oli kauheassa kunnossa aloittelijoiden jäljiltä. Moni turvautuikin haarukkaan ihan suosiolla. Mutta henkilökunta oli ymmärtävää ja kannustavaa, ja meidän lisäksi myös heillä taisi olla mukavaa, vaikkakin taisi mennä yli aukioloaikojen. Ruuat maksoi neljältä hengeltä kahdella kaljalla tippien kanssa150 Singaporen dollaria eli noin 19 euroa henkeä kohden. Lisäksi voitiin todeta kiinalainen kalja erittäin hyväksi. Ruoan jälkeen kävelimme hostellille kaupan kautta, josta haimme pullotetun veden lisäksi muutaman kaljan sekä aamuksi limua :) Aamulla suunnitelmissa on kaupungille lähtö shoppailemaan, illalla maailmankuulun Zoukin tarkastaminen.

5.1.06 Frankurt, välietappi matkalla tropiikkiin

Ensimmäinen päivä onnellisesti takana. Aamulla aikanen nousu ja suoraan kentälle, jossa pitkän turvatarkastus- jacheck-in -rumban jälkeen päästiin koneeseen hieman vajaa kaheksalta. Parin tunnin lento Finnairin Airbus A319:sta,joka oli lopulta yli 20 minuuttia edellä aikataulusta Frankfurtissa. Lentokentän koko yllätti, terminaalien välilläkulkeva Sky Train kuitenkin helpotti liikkumista. Näköalaterassille ei päästy, sillä se oli syystä tai toisesta suljettu.

11 jälkeen lähdettiin kohti keskustaa. Hieman harhailua terminaalissa ja oikean junan etsimistä. Lopulta löydettiin oikea juna ja siihen liput, mutta me turistit suuntasimme suoraan junan ykkösluokkaan. Tosin hetken päästä konduktööri tuli ja sanoi että 'Sie sind in die Erste klasse'. Hauptbahnhofilla etsittiin ruokapaikkaa, ja syötiin hieman kana-kenabbia paikallisessa paikassa. Ruoka oli halpaa ja tosi hyvää, mutta turkkilaiset ei oikein ymmärtänyt meidän maksu-politiikkaa. Lopulta yhteisymmärrys kuitenkin löytyi.

Ruoan jälkeen haimme Tourist Infosta kartan ja sen avulla painelimme kaupungille. Tapsa toimi kartturina varsin ansiokkaasti ja koko keskusta tuli kierrettyä näppärästi. Reitti kulki Main-joen rannasta keskustaan Euroopan keskus-pankin ja miljoonan kirkon kautta varsinaiselle kävelyalueelle, jossa ihmeteltiin ja katseltiin saksalaisten menoa. Välillä käytiin Irish Coffeella (koska myyjät ei tuntenut Juhan 'eggnotia'), jossa oli enemmän kuin tujaus viskiä. Aivan uskomattoman vahva annos lämmitti kyllä enemmän kuin tarpeeksi. Matka jatkui edelleen näiden kirkkojen ja muidenhärpättimien kautta kauppakeskuksiin, mutta suuremmilta ostoksilta vältyttiin. Välillä käytiin tietenkin saksalaisellaoluella. Oluen jälkeen matka jatkui jälleen kartan opastamaa reittiä mukaillen, samalla etsien ruokapaikkaa sekä elintarvikekauppaa, josta löytyisi Tubelle Bifi-salamimakkaroita. No ei löytynyt, mutta ruokapaikka löytyi ja hyvä olikin. Sen jälkeen vielä viimeinen kierros kävelykadun läpi ja lopulta maan alle metrolle.

Oikean junan löytäminen ei ollut nopeaa hommaa, sillä juostiin ennemmin kuin jaksettiin lukea opasteita. Noin puolen tunnin harhailun (ja yhden väärän junan) jälkeen päätimme opasteisiin kuitenkin sortua, ja oikea juna löytyi. Sillä tulimme nyt suoraanilman välipysähdystä Hauptbahnhofilla lentokentälle, jossa jatkoimme hieman palloilua. Myös Tuben Bifit löytyi jostain pikkukioskista, ja niitähän oli ostettava. Sen jälkeen turvatarkastuksen läpi matkustaja-alueelle lepäämään,kello oli nyt noin puoli kahdeksan ja lennon lähtöön aikaa 4h.

Frankfurtissa huomasi ison kaupungin merkkejä ja välillä taidettiin olla hukassa. Mikään erityisen loistavaa kuvaakaupunki ei tarjonnut, johtuen kylmästä (~0 'C plus tuuli) ja pilvisestä, harmaasta päivästä. Kuitenkin kahdeksan tuntia kaupungilla teki tehtävänsä ja nyt väsyttää. Onneksi kentältä löytyi luksustuolit baarin ja vessan vierestä,jossa nyt tätä kirjoittaessa voi relata. Hiljaista on.

Lähtötunnelmia

No niin, enää noin 10h Suomessa ja on ensimmäisen postauksen aika. Yllättävän vähän jännittää tässä vaiheessa, tosin on kyllä varmasti helpompaa lähteä näin kaveriporukalla liikenteeseen. Luulenpa että varsinainen kuumotus alkaa vasta Melbournessa ennen ekaa koulupäivää.

Kamat pakattiin eilen ja kaverit,sukulaiset ja muut tutut on tultu hyvästeltyä tässä viimeisen kuukauden aikana. Kiitos kaikille erityisestä muistamisesta ja toivottavasti mahdollisimman moni eksyy tonne etelään kyläilemään.

Matkasuunnitelmahan meillä on 5.1 Helsinki-Frankfurt-Singapore, josta sitten maitse ainakin Kuala Lumpurin kautta Thaimaan puolelle. Siellä on ainakin kohteena itäpuolen saaret ja 3.2 lähtee sitten lento Bangkokista Sydneyyn. Siellä riehutaan noin viikko ja lopuksi porukka jakautuu niin että Mikko ja minä lennetään Melbourneen ja Tube ja Juha matkaavat kohti Aucklandia.

Frankfurtissa tuntuisi olevan ihan mukava ilma, mutta Singaporeen on luonnollisesti luvattu ukkosta ja muuta mukavaa seuraavaksi viideksi vuorokaudeksi.

Eipä tässä enempää tällä kertaa, vielä pitäisi mennä nauttimaan viimeisen kerran suomalaisesta saunasta ja sitten kokeilla joskos uni tulisi hetkeksi aikaa.

Ps. Nauttikaa te pakkasesta minä nautin jostain muusta :P

Some words in english for my non-finnish friends too :)
Well now it's finally my turn to go abroad , about 10h left. Surprisingly i don't feel so excited but let's see how much i can sleep during this last night. Of course it's easier to go with friends so that might be the reason.

Basic itenary is first from Helsinki to Singapore via Frankurt. Then by train/bus to Thailand visiting atleast Kuala Lumpur. Then few days on islands and on 3.2 from Bangok to Sydney and after a week finally to Melbourne.

That's all for now. Now i'm going to enjoy my last finnish sauna and try get some sleep.