16.4.2007- 4.5.2007 Japan Final Tour

Teksti tulee "hieman" myöhässä mutta parempi kuin ei milloinkaan

Ma 14.4.07 Maanantai Fuji-kyu

Ennen varsinaisen matkamme alkua olimme päättäneet lähteä ystävämme Kojin kanssa tsekkaamaan Fuji-kyun huvipuiston, joka on kuuluisa erilaisista vuoristoradoistaan. Aamulla kun lähdimme liikenteeseen oli sää Tokiossa varsin pilvinen, mutta tuo meidän menoa haitannut. Puolentoista tunnin bussimatkan jälkeen olikin melkoinen järkytys kun mestoilla tuli aivan hulluna vettä.

No liput oli jo ostettu joten ei auttanut kuin mennä sisälle huvipuistoon. No tietysti kaikki vuoristoradat oli sateen takia suljettu. Hieman harmitti katsella vierestä Guinnesin ennätysten kirjaan päässeitä kyytejä. Tiukin vuoristorata mitä päästiin loppupeleissä kokeilemaan oli sellainen lapsille tarkoitettu judeemi, missä pääsi itse polkemaan vaunua eteenpäin. Tämäkin suljettiin sitten myöhemmin päivällä :D


Huvipuistossa oli kuitenkin auki kummitustalo, mikä olikin sitten yllättävän hieno kokemus. Tilana toimi huvipuiston vanha hotelli, joka oli sitten suljettu ja muutettu sairaalaksi. Siellä olikin kiva hiippailla, sillä kummituksina toimivat aivan oikeat näyttelijät, jotka loivat ihan oman tunnelmansa.

Alkuiltapäivästä totesimme huvipuiston sateella varsin turhaksi ja siirryimme viereiseen onseniin likomaan ja kylpemään ja hyväksi todettuun tapaan.

Illaksi siirryimme sitten vielä Tokioon ja hyvästelimme kavereita ennen yöbussiin siirtymistä.


Ti 15.4.07 Osaka mou ikkai

Aamulla joskus kuuden aikaan saavuttiin sitten viimein dösällä Osakaan. Ilmassa oli pientä koomaa ja yrittäessämme suunnistaa valmiiksi varattuun business hotelliin tuli pari kertaa vedettyä ohi pysäkin. Lopulta kuitenkin pääsimme perille ja samantien nukkumaan sillä yö bussissa ei ollut ihan niin mukava, vaikka puitteet nukkumiseen oli siellä huomattavasti paremmat kuin normaalissa bussissa.

Puolen päivän aikaan kun viimein noustiin lähdettiin samantien tutkailemaan ympäristöä. Hotellimme sijaitsi Shinsekain kaupunginosassa ja ko. nimi tarkoittaa suoraan käännettynä uutta maailmaa. Uusi se tarjosikin meille samantien sillä heti kulman takana oli kaljaa ja muita viinaksia myyvä automaatti. Automaatissa oli onneksi varoituskyltti, joka ilmoitti että alaikäinen ei saa alkoholia ostaa.




Tästä jatkoimme matkaamme ja jäätiin töllistelemään Shinsekain maisemaa hallitsevaa tornia,
joka ei kyllä oikein päivän valossa vakuuttanut kuten ehkä kuvasta näkyy.

Tämän näyn jälkeen koimmekin tarvitsevamme hieman maisemaa, jossa silmä pystyi lepäämään, lähelläkin olikin sopivasti yksi japanilainen puutarha. Täältä matka jatkui jo kerran nähtyyn Osaka-jouhon, mutta koska Marko ei ollut mestoilla vielä käynnyt niin yställisesti toimin hänelle hieman matkaoppaana.




Linnasta siirryttiin sitten Osakan keskustan lähettyvillä sijaitsevaan Osaka City Toweriin (nimeä en nyt tarkkaan muista mutta joku torni kuitenkin). Täältä olikin sitten upeata seurata auringonlaskua ja tulipa napattua muutama hyvä kuvakin, sillä ylätasanteella ei ollut ikkunoita.



Ke 17.4.07 Ja vettä sataa

Meillä oli jopa jonkin asteisia suunnitelmia tälle päivälle, mutta sade latisti aika tehokkaasti tunnelmaa. Lopulta kuitenkin päätettiin, että Marko kävisi katsastamassa Osakan akvaarion ja
minä läheisen merimuseon. Museorakennu on aikoinaan palkittu jollain arkkitehtipalkinnolla ja
en kyllä yhtään ihmettele, että miksi. Rakennus on nimittäin jonkinlainen teräsrunkoinen pallo joka on vielä meren ympäröimä. Rakennukseen pääsee sitten vedenalaista tunnelia pitkin.

Loppupäivä tulikin sitten neppailtua tyhjänpanttina esimerkiksi manga-kissatenissa, mikä on eräänlainen nettikahvila, missä voi lisäksi lukea sarjakuvia. Illalla kun palattiin hostellille oli luvassa hieman erikoisemmat illan istujaiset. Alakerrassa oli viettämässä nimittäin myös muita hotellin asukkeja. Illan tähdeksi nousi ainakin meidän näkökulmasta katsottuna eräs japanilainen kansanedustaja, joka opetti meille kaikennäköisiä törkeyksiä, joista en tässä kehtaa sen enempää puhua.

To 18.4 Himeji ni ikitakatta

Olikin aika jo jättää Osaka hetkeksi rauhaan ja oikeastaan meikäläisen tahdosta suuntasimme kohti Himejiä, joka on sellainen geneerinen noin 500000 ihmisen "pikku"kaupunki muutaman kymmenen kilometrin päässä Osakasta. Matka taittui näppärästi paikallisjunalla.

Tähtäimenä Himejissä oli Himeji-Jou, joka hypen perusteella on yksi Japanin kauneimpia ja parhaiten säilyneitä linnoja. Osaka-jou mikä myöskin on tottakai komea on kuitenkin vain teräsbetonin rekonstruktio siitä mitä se aikoinaan oli.

Ja ainakin minun mielestäni hypetys piti ainakin tällä kertaa hyvin paikkansa. Todella upea linna sijaitsee korkealla kukkulalla, mistä avautuu mahtava näköala ympäröivään seutuun. Lisäksi vanhaa sananlaskua lainatakseni ilma oli kuin morsian ja vielä jopa kirsikkapuut hieman kukkivat niin oli kyllä todella luksus meininki verrattuna eiliseen sadepäivään.



Lisäksi linnan autenttisuus sai ainakin meikäläisessä asustavan pienen keskiaika-friikin innostumaan paikallisesta historiasta.

Linnasta matka jatkui jo ties kuinka monenteen Japanilaiseen puutarhaan. Tässä puutarhassa oli neljä erilaista teemaa eri vuodenaikojen mukaan. Meikkis ei aina ihan siitä teemasta päässyt perille, mutta jälleen kerran joutui ihmettelemään puutarhan estetiikka ja rauhallista tunnelmaan. Paikka oli todellakin kuin tulevan hortonomin märkä uni ;)






Himejin jälkeen oli aika palata Osakaan, jossa tuli pyörittyä vielä Amerika-mura:ssa (amerikka-kylä näin suomeksi). Mesta on se vähän härömmän bossen alue Osakassa, vähän niinkuin Tokion Harajuku ja Roppongi yhdistettynä ja kutistettuna.


Pe 19.4 Kyoto mou ikkai soshite Yuko ni sayounara o itta

Tämä päivä oli sitten varattu Kioton tutkimiseen, pienen alkuhäsläyksen ja junien myöhästymisien jälkeen pääsimme kuitenkin perille. Marko ei useista Kioton vierailuistaan ollut käynnyt katsomassa kaupungin ykkösnähtävyyksiä eli kultaista temppeliä ja kivipuutarhaa, joten teimme herrasmiessopimuksen, että tsekkattaisiin nämä ensimmäiseksi. Mukavahan sitä oli käydä verestämässä muistia.






Kello kuitenkin kävi sen verran nopeaan että yrittäessämme seuraavaan se oli jo mennyt kiinni.
Mutta ei hätää, parit bisset kaupasta ja Kioton läpi virtaavan joen rannalle istumaan ja ihmettelemään maailman menoa.


Kun ilta koitti oli viimein aika tavata Nagisa ja Yuko viimeistä kertaa Japanissa. Tytöt tavattiin heidän kotinurkillaan (nimeä ei just tähän hätään muista) ja iloisena yllätyksenä mukana oli myös vanhan Australian tuttu Kevin, joka oli siis nyt vaihdossa Osakassa.


Oli mukavaa vaihtaa kuulumisia pitkästää, mutta toisaalta myös vanhat tunteet Yukon suhteen
löysivät taas pintaan ja kun lähdön aika meillä suomalaisilla koitti tuli vietetty varsin tunteikas hetki siinä kahdestaan Yukon kanssa pihalla. Elämän realiteetit kun tässä vaiheessa olivat ne että viimeistä kertaa tässä nähdään ja siinä oli kummallakin meistä aikalailla pureskeltavaa. Tilanne olisi varmastikkin toinen jos olisi mahdollista asua samalla seudulla, mutta aina ei asiat mene niinkuin haluaa.

Matkan oli kuitenkin jatkuttava ja onneksi ehdimmekin Markon kanssa viimeiseen junaan kohti
keskustaa. Tähtäimessä oli Kevinin suosittelema klubi, jota sitten etsittiinkin kartan kanssa joku 1,5h. Kello oli varsin paljon perille päästyämme ja klubi oli aivan överi täynnä ja meni vielä kaikenlisäksi aikaisin kiinni eikä vaihtoehdoksi jäännyt kuin neppailla kaupungilla ensimmäiseen metroon saakka.

Lauantai 20.4 Hengailua kaupungilla

Lauantai alkoi hieman väsyneissä merkeissä, mutta oltiin luvattu tavata yksi Markon kaveri kaupungilla, joten ei sitä auttanut kuin lähteä liikenteeseen. Päivä meni sitten pyöriessä hänen kanssaan keskustassa. Lopulta kuitenkin alkoi meillä väsy olemaan aikamoinen joten siirryimme Markon kanssa takaisin hotellille vähän lepäämään ennen alkaa illan koitosta.

Illalla olikin sitten vuorossa illallinen yhden toisen Markon kaverin kanssa. Hänen mukanaan tuli myös yksi toinen tyttö. Illallinen nautittiin tietysti Izakayassa, jossa mun ja Markon haasteellinen tehtävä oli syödä kaikki ne tyttöjen tilaamat epämääräiset herkut. Ateria etanoineen sun muineen oli kyllä todella maistuva eikä juomana toiminut japanilainen olutkaan
ollut yhtään hullumpaa.




Valitettavasti tytöt eivät tästä enää jatkaneet iltaa meidän kanssa, joten tuttuun tapaan suuntasimme Markon kanssa kahdestaan Osakan yöelämän uusintakierrokselle. Eksyimme johonkin konemusiikkia soittavaan klubiin, missä olikin varsin laadukas meininki aamun tunneille saakka.


Sunnuntai 21.4 Nagisa to Kobe ni itta

Ja taas aikainen herätys siinä kello yhden aikaan. Tänään oli pienenä maaseutu matkana tarkoitus lähteä tsekkaamaan Kobe. Matkan johtajana toimi Nagisa ja messiin tarttui myös hänen yksi kaverinsa. Kobessa ensimmäisenä kohteena oli paikallinen Chinatown, jota sitten käveltiin edestakaisin, osittain myös siitä syystä että meikkis onnistui unohtamaan laukun yhteen niistä pienistä ravintoloista. Näitä pikkulafkoja tai kojuja tuli testailtua aika monta siinä käppäilemisen ohessa.

Se mitä tuli syötyä on kyllä painunut aivan unholaan, ei sen puoliin tosin että silloin paikan päälläkään olisi tiennyt että mitä suuhun pisti.

Kobe on iso satamakaupunki ja satama onkin kohtuullisen kivannäköinen, tosin nyt ilma oli sen verran nihkeä että mentiin paikalliseen kuppilaan nauttimaan lasilliset タピオカ-juomia. nimi on kirjaimellisesti käännettynä Tapioka-juoma. Tai no drinksussa saa varsinaisen nesteen itse valita ja sitten Tapiokat on sellaisia epämääräisiä mustiapalloja, jotka maistuvat... no saatte itse joskus testailla ;)



Jo tässä vaiheessa alkoi mulla ja Markolla olemaan paukut niin loppu, että päätettiin porukalla suunnata takaisin Osakaan. Perillä sitten viimeiset jäähyväiset Nagisalle ja hotellille koomaamaan.

Maanantai 22.4 Sayonara Honshu, konnichiwa shikoku no takamatsu

Aamulla sitten matka jatkui viimeinkin kohti Shikokua. Shikoku on pienin Japanin pääsaarista ja siellä asuukin vaivaiset 5 miljoonaa ihmistä. Matkalla meidän oli tarkoitus pysähtyä ihmettelemään Naruton pyörteitä. Kyseisessä mestassa merivirrat ovat niin kovia että ne synnyttävät kunnon pyörteet. No oltiin hieman arvioitu matka väärin meidän kohdekaupungista ja perille päästyämme todettiin että meiltä kestää ikuisuus mennä pyörteille ja palata takaisin, joten päätimme suosiolla skipata tämän keikan.

Tällä kertaa päätimme tutkia paikallista kaupunkia hieman normaalista poikkeavalla ratkaisulla eli vuokraamalla pyörät. Kaupungilla oli ihan älyttömän halpa polkupyörän vuokraussysteemikäytössä, missä vuorokauden vuokra maksoi jonku euron verran.


Siitä sitten konkelit alle ja baanalle. Ensimmäinen kohteemme oli yllätys yllätys puutarha. Tämä puutarha olikin sitten varsin massiivinen jonku ikiaikaisen feodaali-lordin rakennuttama mesta. Noh kuten kuvista näkee, kyllä äijän ja itse japanin kruununprinssinkin aikoinaan kelvannut kävellä mestoilla ja nauttia teeseremoniasta tässä ympäristössä.


Matka jatkui konkeleilla eteenpäin ja ne osoittautuivatkin yllättävän tehokkaiksi sillä saimme kohtuullisen nopeasti kierrettyä koko keskustan alueen läpi. Matkalla bongattiin myös kapselihotelli mikä herätti meissä närästystä, sillä olimme paikallisen turisti-infon tädeiltä kyselleet halvinta mahdollista majapaikkaa ja he eivät meille maininneet tästä mestasta, vaan osoittivat meille erään business-hotellin, mikä sekään ei ollut nyt superkallis, mutta meikkistä kovasti houkutteli testata kapseli-hotellia ja nyt siihen olisi ollut hyvä tilaisuus.




Tiistai 23.4 Matkaa jatkuu Matsuyamaan

No niin aamulla taas sitten bussiin ja Matsuyamaan joka on Shikokun suurin kaupunki noin 500000 asukkaallaan. Tämän mestan turisti-infon tädit puolestaan hallitsivat asiansa ja opastivat meidät paikalliseen kapselihotelliin. Meikkis oli asiasta aika tulessa vaikka kapselihotelli olikin aika vanha. No tästä sitten neppailemaan kaupunkia ympäriinsä. Tämä projekti onnistui hyvin paikallisen raitiovaunun avustuksella :)




Illalla sitten me jo kauan aikaa sitten japanilaisiin kylpylöihin rakastuneet matkaajat otimme kohteeksemme paikallisen onsenin (kuumasta lähteestä vetensä saava kylpylä), joka taisi olla jossei Japanin vanhin niin ainakin yksi vanhimmista.



Keskiviikko 24.4 BEPPU!!!

Matsuyama tuli loppupeleissä nähtyä aika nopeasti ja meitä jo kovasti kiehtoi seuraava matkakohteemme eli Beppu. Beppu ei olekkaan ihan mikä tahansa Beppu vaan Kyushun saarella
sijaitseva kaupunki, joka on erityisen kuuluista...tadaa...kuumista lähteistään, no kyllä siellä muutama hyvä pyllykin taisi tulla vastaan mutta ei nyt mennä asioiden edelle.

Matka jatkui tuttuun tapaan bussilla ja oikeastaan vasta tällä dösämatkalla tuli ekaa kertaa fiilis että nyt nähdään sitä oogeeta laasaa vihdoinkin. Pientä asfalttitietä pitkin mentiin upeissa vuoristomaisemissa läpi pienten kylien. Oltiin laskettu aikataulu vähän turhan minuutilleen tai oikeastaan dösäfirma oli sillä kun olimme lähtösatamassa saimme ihailla juuri laiturista lähteneen lautan perää. No onneksi varasuunnitelma saatiin kehitettyä ja matkasimme bussilla vain eteenpäin seuraavaan satamaan. Satama olikin sitten piskuinen kylä, missä jouduttiin neppailemaan pari tuntia että ko. mestan lautta lähtisi.





Lopulta päästiin merelle ja meikkis pääsi vähän muistelemaan laivastoaikoja, sillä merellä bongattiin myös Jenkkien laivastoa partioimassa. Iltahämärän koittaessa saavuttiin viimein perille ja kaikenlaisen (jo aikalailla tutuksi tulleen) säädön jälkeen löysimme kuitenkin majapaikan paikallisesta riokhanista, joka on siis eräänlainen majatalo. Täällä sitten yövyimme kymmenenhengen huoneessa tatamilla. Mielenkiintoinen kokemus kyllä ja vielä varsin halpa :) Paikkaa pitivät erittäin ystävälliset vanhat rouvat joiden kanssa tulikin heitettyä jotain epämääräistä läppää, josta kukaan osallistujista oikein ymmärtänyt mitään.






Torstai 25.5 Päivä Bepussa

Noh koska Beppu on kuuluisa lähteistään päätettiin kuluttaa sitten päivä tutkailemalla niitä. Joidenkin lähteiden ympärille on rakennettu jotain epämääräisiä huvipuiston tapaisia, mutta tämä lähinnä tarkoittaa sitä, että mesta on aidattu ja aidan toisella puolella on jotain patsaantapaisia se kiehuvalammikko, jossa on hieman eriväristä vettä kuin naapurin lätäkössä.
Pari tälläistä mestaa tuli tarkastettua ihan sisältä ja pari sitten kurkkimalla aidan yli.



Näistä selvittyämme olikin luvassa hieman erilaisempi museo, nimittäin paikallinen seksimuseo.
Täällä näyttely tuntui keskittyvän erilaisten asentojen esittämiseen ja myös eläinkunnon lastentekotyökalujen esittelyyn. Täytyykin näin heti tunnustaa, että kyllä meikäläisen vehje jää kakkoseksi valaan vastaavalle. Ja harvemmin sitä on tullut katsottua pornoa museossa, tuntuvat nämä japanilaiset ymmärtävän paikoin kulttuurin päälle :D



Keskipäivän auringon paahteessa päätimme unohtaa bussit sun muuta ja talsimme paljon pidemmäksi osoittautuneen matkan meren rantaan, missä meitä odotti toinen Bepun monista erikoisuuksista eli hiekka onsen. Meren rannalle viritettyssä katoksessa oli normaalia isompi hiekkalaatikko, mihin sitten mentiin makuulle ja annettiin paikallisten tätien tehdä meistä isot hiekkakakut. Pian olikin kirjaimellisesti tuskan hiki päällä sillä lämpö ei päässyt pakenemaan oikeastaan mitään muuta kautta kuin paljaana olevasta päästä. Vaati aikamoista sisseilyä taistella siinä se muutama minuutti ennenkuin oli pakko nousta pois. Kuuma ilman tuntui tämän jälkeen ihanan viileältä ja tästä kun meni vielä suihkun kautta niin olo oli suorastaan orgastinen. Todella luksus kokemus näin jälkikäteen ajateltuna.





Päivä alkoi jo olemaan pitkällä ja meidän piti päättää mitä tehdä matkamme suhteen. Lopulta päätös oli että Fukuoka kutsuu (pääosin siitä syystä että Lonely Planet hehkutti torstain yöelämää) Fukuokassa meillä oli varattuna hostelli perjantaista saakka, joten paikan päällä oli aika taas vaiheilla yömajan kanssa. Meinattiin jopa viettää yö eräässä mangakissatenissa, mutta onneksi löysimme puolivahingossa erään halvan ja todella hyvän kapselihotellin. Kaman purettuamme lähdimme tsekkaamaan yöelämää. Nopeasti osoittautui että kapselimme sijaitsivat paikallisella "aikuisten viihde" alueella. Täällä sitten palloiltiin ympäriinsä ja ihmeteltiin
maailman menoa, mutta jouduimme varsin nopeasti toteamaan, että paukut olivat tältä päivältä lopussa.

26-29.4 Kikkailua Fukuokassa

Eka päivä meni oikeastaan neppaillessa ympäri kaupunkia, en oikein osaa sanoa että nähtiinkö tällä kierroksella ne Fukuokan tärkeimmät nähtävyydet mutta parit temppelit voitiin ainakin taas lisätä listalle. Ehkä eniten olimme kuitenkin tohkeissamme löytämästämme Gaitensushi-yasta jossa mikä tahansa sushilautasista maksoi 105Yeniä mikä on about 65 senttiä...miettikääpä sitä kun seuraavaan kerran menette esim. ravintola Kabukiin vetämään sushia lautanen vähintään a'3,5€.


Hostelli missä majoituimme osottautui yllättävän mukavaksi mestaksi ja lisäksi siellä majaili sekopää teksasilainen johon olimme törmänneet ensimmäisen kerran Seoulin hostellissamme

Noh koska Fukuoka oli meidän Final major city, niin pitihän sitä päästä bilettämään. Lähdimme hostellilta seikkailemaan kaupungille ja suuntana oli jonkinnäköiset elektronisen musiikin kekkerit. Mestoille edeltä mennyt irlantilaisvahvhistuksemme kuitenkin ilmoitti, että siellä oli vähän porukkaa, joten päätimme skipata ko. mestan. Hetken palloiltuamme eksyimme erääseen vastaavanlaiseen diskoon, jossa olikin sitten taas aika erikoinen meininki. Mestoilla paukkasi psyke ja "epic trance" mikä sitten olikin eeppistä siinä mielessä että moista kuraa en kyllä ole aikoihin kuullut. Aina välillä 80-luvun hittejä mixattuna tiukaksi polkaksi siinäpä se. Normaaliin tapaan selvittiin taas vasta joskus kuuden aikoihin takaisin hostellille.

Lauantai olikin sitten taas jonkinasteista koomausta koko päivän. Tosin tuli kyllä tutustuttua paremmin hostellin asukkaisiin tai oikeastaan työntekijöihin. Hostellin katolla oli meinaan hyvää hengailutilaa ja siellä sitten paistateltiin päivää ja koottiin voimia tulevan illan koitosta varten. Ja tulipa samalla ratkaistua jo monta kuukautta askarruttanut ongelma eli miten se kämpän pyykinkuivausteline oikein toimii.

Pienten päikkäreiden jälkeen oltiinkin sitten jo kohtuullisen pumpissa ja tällä kertaa meillä oli matkakohteena parin muun hostellin asukin kanssa paikka nimeltä Happy Cock. Mestan nimi ei ole ainoa mielenkiintoinen juttu vaan erityistä huomiota herätti paikan juomapolitiikka. Sisäänpääsy maksoi 3000 yeniä ja samalla sinulle lyötiin käteen ranneke, jota vilauttamalla sait mitä tahansa juomaa baaritiskiltä ilmaiseksi. Tätä meininkiä pystyi jatkamaan johonki puoli neljään saakka, jonka jälkeen juomat alkoivat maksamaan, tosin bissekin heltisi noin parilla eurolla tuossa vaiheessa, joten eipä tuo niin haitannut. Mielenkiintoista olisi nähdä miten Suomessa tuollainen systeemi menestyisi.


Ilta oli yllättävänkin onnistunut ja väsyyneenä mutta iloisena palattiin taas auringon nousun jälkeen nukkumaan. Nooh, sunnuntaina olikin sitten taas pientä väsymystä ilmassa, mutta lähdettiin kuitenkin Markon kanssa pyörimään kaupungille ja tuli eksyttyä johonkin ostoskeskukseen missä päästiinkin testailemaan erästä varsin mukavan kokoista maailmanpyörää.



Kaupungilla ei kuitenkaan jaksettu kovin pitkää kikkailla joten mentiin takaisin hostellille hengaamaan. About tässä vaiheessa Sachiko, joka oli siis yksi hostellissa työskentelevistä tytöistä esitti mielenkiintoisen ehdotuksen. Hän halusi välttämättä kutsua meidät kotiinsa Ojika jima saarelle huomenna. No tätä päätöstä ei meidän tarvinnut kovin kauaa miettiä, sillä tämä tuntui olevan oiva tilaisuus kokea jotain ihan erilaista Japanissa.

Vaikka väsymys painoikin päälle meitsi lähti vielä kaupungille edustamaan kun oli tullut luvattua nähdä erästä edellisen illan tuttavuutta. Tässä vaiheessa tuli viimeistään todettua että ehkä sitä japania oli tullut oikeasti opittua, sillä sitä pystyi pitämään illallisen läpi sellaisen seuralaisen kanssa, joka puhui ehkä 15 sanaa englantia.

30.4 Fukuoka -> Ojika Jima

Hieman oli härö fiilis aamulla matkaan lähtiessä, sillä mulla ja Markolla ei ollut mitään hajua mihin sitä oikein oltiin menossa :D Esimerkiksi Lonely Planetissa ei ollut pienintäkään mainintaa koko mestasta. Aluksi siirryttiin bussilla Fukuokasta Sasebon satamakaupunkiin. Sasebossa sijaitsee USAn laivastotukikohta ja siellä törmäsikin muutamaan Amerikkalaiseen teiniin.

Sachikon isä on kalastaja ja jonkin aikaa odoteltuamme hän tulikin veneellään hakemaan meitä. Eipä tainnut pappa ihan arvata ketä Sachikolla oli mukanaan :D Japanilaiseen tyyliin hänellä kyllä pakko piti, mutta silti. Tästä alkoikin sitten noin tunnin matka itse Ojika Jimalle. Kovasti meitä peloteltiin että kyyti tulee olemaan tiukkaa, sillä lautta millä me normaalisti olisimme tulleet oli peruutettu. Noh onneksi vene pomputti vain vähän. Perillä meitä oli vastassa Sachikon äiti ja taas oli näköjään pokassa pitelemistä. Ojika Jima on nimittäin noin 3000 asukkaan pieni saari, mille ei näköjään gaijineita ihan joka päivä eksy.




Tässä vaiheessa ilma alkoi jo olemaan myrskyinen ja oltiin varsin tyytyväisiä että oltiin ehditty ajoissa perille. Sachikon perheen koti oli todellakin aito Japanilainen koti, joka sisälsi tatamilattian, pienen temppelin jne. Äippä oli väsännyt meille valmiiksi todella maittavan illallisen, kuten japanilaiseen vieraanvaraisuuteen kuuluu. Itsellään oli kyllä hieman outo olo kun ei oikein tiennyt miten pitäisi käyttäytyä :D


Kun oltiin saatu safkat syötyä, päätimme suunnata "kaupungille" eli paikalliseen (ja samalla saaren ainoaan) karaoke baariin. Mestoilla oli Sachikon eräs kaveri, joka liittyikin seuraamme. Tässä vaiheessa syntyi kuitenkin aikamoinen hässäkkä. Nimittäin Sachikon vanhemmilla olikin luultua enemmän sulattelemista meidän majoittamisessa. Minä ja Marko oltiin luultu, että heillä oli hyvin tiedossa ketä on tulossa, mutta Sachiko olikin vain kysynnyt saako tuoda pari kaveriaan kylään ja vanhemmat olivat tietysti odottaneet kahta tyttöä eikä paria iso kokoista Gaijin äijää. Viimeinen pala oli sitten ollut kun Sachiko oli keksinyt että hän nukkuu meidän kanssa vierastalossa. Tätä ei pappa enää ollut kestännyt ja hän soittikin baarinmummoille ja käski Sachikon palata samantien kotiin. Myöhemmin kuultiin että kotona oltiin käyty varsin rankkaa keskustelua kaverimme elämäntyylistä sun muusta, karua meininkiä kun ajattelee että hän on kuitenkin jo 29 vuotias, mutta täällä päin maapalloa elämä on paikoittain todella erilaista.

Me jatkettiin kuitenkin iltaa Sachikon frendin kanssa ja kylältä löytyi näköjään myös toinen pubi missä sitten jauhettiin shittiä paikallisten sankareiden kanssa sen verran mitä osattiin :D


JOssain vaiheessa Sachiko soitti sitten, että nyt tilanne on rauhottunut ja että voidaan tulla takaisin. Tilanne oli onneksi jo lauennut ja me uskallettiin rauhassa majoittua vierastaloon. Sachikon kyllä piti nukkua päätalon puolella, mutta tämä ei nyt meidän maailmaa kaatanut, pääsasia oli että pappa pysyi tyytyväisenä.

1.5 Ojika-Jimalla hengailua

Tää päivä tulikin sitten tutustuttua itse saareen. Menopelinä meillä oli alla Sachikon mutsin auto. Ensimmäisenä suunnattiin paikalliseen kotiseutumuseoon, jossa oli esillä saaren vanhojen asukkien tavaroita. Paikalliset ovat ennen muinoin lähinnä elänneet valaanpyynnillä ja se ei siihen aikaan ole kyllä ollut mitään tissiposkien touhua.


Tästä matka jatkui rannalle, jossa paikallisena nähtävyytenä oli sellainen hiidenkirnun tapainen. Eli iso kivi on aikojen saatossa hiertänyt kallioon itselleen reiän, jota sitten pääsi ihmettelemään. Enemmän ihmetystä meissä herätti kuitenkin varokaa lehmiä liikennekyltti. Ei ollut tullut tähän mennessä nähtyä ollenkaan ison luokan karjaa koko Japanissa.

Meikäläisen iloksi Sachiko päästi myös minut rattiin kokeilemaan ja olikin aika hauskaa päästä hetkeksi puikkoihin täällä maalaismaisemissa. Päivä kääntyi nopeasti illaksi ja pienen välikuoleman jälkeen pidettiinkin pienet kekkerit kolmistaan kämpillä. Yksityiskohtiin menemättä voin vaan taas sanoa, että kyllä nuo japanilaiset tytöt ovat aika hulluja parin bissen jälkeen. Jossakin vaiheessa juhlat piti kuitenkin lopettaa, sillä Sachikoa alkoi enemmän tai vähemmän väsy painamaan ja ei Markon kanssa uskallettu ottaa sitä riskiä, että pappa olisi bongannut Sachikon vierashuoneesta nukkumasta :D




2.5 Ojika-Jima -> Nagasaki -> Fukuoka

Jostain syystä nihkeästi nukutun yön jälkeen koitti aikainen herätys, sillä meidän piti ehtiä lähtevään laivaan ja lienee myös Sachikon porukoilla ollut kiire päästä meistä eroon. Sachikon faija on selkeästi paikallisessa skenessä, sillä hän sääti meillen oman hytin laivasta tavis-luokan hintaan ja ostipa pappa vielä meillä über hienot Ojika-Jima t-paidatkin.

Laivamatka meni mukavasti nukkuessa. Semmoinen pointti näistä Japanin lauttoista ja laivoista
että oikeastaan joka laivalla on sellaiset yleiset makuutilat missä on jotain pehmeää lattiaa ja kovia tyynyjä, jossa voi sitten makoilla ja nukkua.

Perille tultuamme nappasimme nopeasti bussin kohti Nagasakia, jonne saavuimmekin siinä puolen päivän aikoihin. Nagasakissa meillä ei ollut niin älyttömästi aikaa varattuna, joten suuntasimme samantien mestan ykkösnähtävyyteen eli atomipommiin liittyviin puistoihin ja museoihin. Atomipommi museo oli jälleen varsin masentava, mutta kuitenkin hieno kokemus.

Kokosimme kuitenkin itsemme nopeasti ja menimme vielä läheiseen Chinatowniin nauttimaan lounasta. Nyt kuitenkin kutsui Fukuoka, mutta puolessamatkassa pysähdyttiin vielä kertaalleen nauttimaan kuuman lähteen tarjoamasta nautinnosta. Mestoilta löytyi itseasiassa saunasta suomalainen kiuas, jossa oli käyttöohjeetkin Suomeksi. Tästä rohkaistuneena pöllimme suihkupuolelta muoviämpärin ja heittelimme kiukaalle vettä aina kun henkilökunnan silmä vältti.



3.5 Toukyou ni kaerimasu

No niin Japanin kiertuun viimeisen päivä koitti kapselihotellissa, johon olimme Markon kanssa edellisenä iltana majouttautuneet. Pakkasimme kamat nopeasti ja lähdimme ulos ihmettelemään paikallista festivaalia, joka täytti FUkuokan kadut pienillä myyntikojuilla ja erinäisillä esityksillä.





Heitimme vielä Sachikolle viimeiset jäähyvästit ja siiryimme Fukuokan lentokentän kautta näppärästi noin parissa tunnissa Tokioon. Matkanteko alkoi jo ottaa hieman voimille, mutta ei auttanut jäädä lepäilemään, sillä vielä piti moikata muutamaa Tokion kaveria näin viimeisenä iltana.

Koji vei meidät erääseen tabehoudai mestaan, missä sai syödä noin 8 eurolla kaikennäköistä lihasettiä niin paljon kuin jaksaa. Hieman harmitti että moinen mesta keksittiin vasta näin lopussa, mutta ehkä se oli näin kilojen kannalta ihan hyvä juttu.

Vielä viimeiset haikeat jäähyväiset ja suunnattiin Markon kanssa minulle viimeistä kertaa Shimotakaidon Cherry Courtiin.

4.5 Finrando ni kaeranakereba narimasen

Viimeinen aamu koitti sitten. Lento oli puolelta päivin, mutta Naritalle oli matkaa, joten aika aikaisin sai taas lähteä liikenteeseen. Olo tuntui kyllä todella oudolta kun junassa vielä lähetteli viimeisiä tekstiviestejä kavereille. Eikä olo yhtään siitä muuttunut kun Naritalla katteli Finnairin konetta ja kelasi kulunnutta 16 kuukautta ja mitä kaikkea sinä aikana pääsi tapahtumaan.