21.7.2006 Healesville Animal Sanctuary

Nyt oli eka retki näiden uusien vaihtareiden kanssa. Suuntana oli otsikon mukaisesti
Healevillen eläintarhantapainen.

Healevillestä

Mesta sijaitsee noin parin tunnin ajomatkan päässä yliopistolta ja matkalle lähdettiin
joskus kasin aikaan aamulla, mikä nyt sinällään ei mitenkään kamalan tuskasta pitäs
olla, mut mulla oli duunin takia rytmi vähän perseellään ni tuli kyllä oltua aika koomassa
taas puolet päivästä.

Matkalla ajettiin Yarra Valleyn läpi, mikä on kuuluisaa viininteko-aluetta täällä Australiassa.
Nyt kun talvi on tullut tullessaan vähän sateita tänne, maa on ihan erinäköistä kun kaikki
on vihreää eikä kuivaa niinkuin sillon tänne saavuttaessa.

Yarra Valleyhun pitää jossain vaiheessa tehä joku viinikursio.

Itse Healesville oli mukava kokemus, tuli vihdoin nähtyä kaikki Australian mielenkiintoiset
eläimet, esimerkiksi se kauan kaivattu vesinokkaeläin. Se on kyllä ihme vipeltäjä, valittevasti
kunnon kuvaa siitä ei saannut mutta onneksi on kohtuullista videota.

Koala on kyllä kanssa aika ihme otus, evk miten joku voi nukkua 20h päivässä.


Käytiin myös katsomassa Birds of Prey, mikä esitteli Australian suurimmat petolinnut, oli kyllä
vaikuttavaa kun suuri kotka lentää parin metrin päästä.

Tasmanian tuholainen

26.6-4.7.2006 Roadtrip Central Australia

Day 1 Melbourne -> Port Augusta

Lähtö tapahtui tyylikkäästi neljältä aamulla. Yöllä ei sitten tullut nukuttua yhtään vaan päätettiin hengailla porukalla kämpillä. Lähdön aikoihin väsyttikkin sitten hieman sillä lauantaina tuli pidettyä läksiäiskekkerit vaihtariporukalle ja univelkaa olikin jo valmiiksi aikalailla.

Puolessa välissä matkaa ajoimme läpi Adelaiden ja siinä saikin hyvän pikakatsauksen kaupunkiin. Pitääkin vähän miettiä josko sinne kannattaisi lähteä tekemään viikonlopun pituinen reissu.

Port Augustaan saavuttiin joskus seiskan aikoihin illalla pimeän jo tultua. Retki on itseasiassa
"safari", joten heti ruvettiin pystyttämään telttoja ja leirikeittiötä. Leirikeittiö kulkee kätevästi
bussin perässä.

Aurinko laskee

Telttakylä

Vaikka sitä ollaan kuinka suomalaisia niin voi v**** miten kylmä oli nukkua 1. yö teltassa. Vaikka univelkaa oli ties kuinka paljon yö meni lähinnä täristessä makuupussissa kaikki mahdolliset vaatekerrat päällä.

Port Augusta

Day 2 Port Augusta -> Cooper Pedy

Port Augusta sijaitsee aivan varsinaisen Outbackin reunalla ja kaupungista poistuttuamme maisema muuttuikin varsin nopeasti. Matkalla pysähdyttiin hetkeksi ihmettelemään suolajärviä pariin otteeseen.

Tauko

Suolajärvi

Cooper Pedy on vissiin maailman rikkain opaalikeskittymä ja kaupunki elää oikeastaan kaivostoiminnasta ja turismista. Mesta on mukavan härö, maisema on kuin kuusta tai marssista ja kaikenlaista romua sielä sun täällä. Lisäksi suurin osa asunnoista on maan alla ja siellä vallitsee mukava +24 astetta 24/7 säästä riippumatta.

Cooper Pedyn ulkopuolelta

Romua

Lisäksi koska varsinainen kaivostoiminta on kaupungin alueella kieletty, on maanalaisen asunnon laajentaminen varsin kätevä keino kiertää sääntöjä. Oppaamme kertoikin että kaupungin suurimmassa asunnossa 21 huonetta ja omistajat löysivät 250000 dollarin edestä opaaleja sitä laajentaessaan.

Ainoa yö mitä ei nukuttu teltassa oli täällä, sillä meille oli varattu hostellin "bunkkeri" mihin me kaikki näppärästi mahduimme.


Kaupungissa sijaitsi luonnollisesti myös maailman ainoa(?) maan alle louhittu pubi, joka tietysti piti käydä tarkastamassa.


Day 3 Cooper Pedy -> Yulara National Park

Tänään jatkettiin matkaa kohti Yulara National Parkia missä se kuuluisa maailman suurin kivi sijaitsee elikkäs Uluru. Ennenhän murkula tunnettiin nimellä Ayer's Rock, mutta kun valtio palautti maan takaisin Aborignaaleille muutettiin nimi takaisin alkuperäiseksi.

Polttopuun keräystä

Leirintä alue ei ole pelkästään leirintäalue vaan kunnon turistikompleksi minne rikkaita turisteja lennätetään ympärimaailmaa. Meille köyhille opiskelijoille oli varattu nurkka normaalilta leirintä alueelta. Tosin tämä safari-meininki on varsin mukavaa. Taas säädettiin leiri pystyyn ja osa porukasta alkoi vääntämään sapuskaa.

Illallisen jälkeen sitten istuttiin vaan leirinuotiolla ja jutusteltiin kaikesta mahdollisesta. Samalla paljastui että eräs matkalaisista, vietnamilainen arkkitehti, on työskennellyt 6kk Helsingissä. Sehän innostui ylistämään Suomea oikein huolella kun kuuli, mistä minä olin kotoisin.

Täksi yöksi Yukolla oli hyvä idea. Muutettiin kumpikin maakuupussi peitoksi ja nukuttiin sitten vierekkäin niiden alla. Tämä ratkaisu osoittautuikin todella hyväksi ja sen avulla selvittiinkin sitten loppuretki.

Niin kävihän siinä sitten sillä tavalla että meikkis on ruvennut nyt uudestaan seurustelemaan täällä. Elikkäs tämän kyseisen Yukon kanssa. Ollaan tässä kyllä seurusteltu jo jonkun aikaa. Lyhyesti hänestä: 21v japanilainen vaihtari, opiskelee sosiologiaa ja on myös vuoden täällä.

Day 4 Uluru and Kata Tjuta

Aamutoimien jälkeen ensimmäisenä kohteena oli Kata Tjutan kalliomuodostelmat. Ekaksi töllisteltiin niitä vähän kauempaa ja sitten mentiin kallioiden väliin. Läheltä kalliot muistuttivat lähinnä emmental-juustoa. Mulla oli kyllä alunperin sellanen käsitys että Uluru on aivan yksinään siellä autiomaassa, mutta kyllä siellä muitakin vuorentapaisia näkyi aina välillä.

Kata Tjuta

Hieman lähempää

Tämän setin jälkeen oli vuorossa paikallisten Aboriginaalien elämästä kertova näyttely, harmillisesti meillä oli vain vähän aikaa täällä ja koko hommasta sai vain pintapuolisen kuvan.

Lounaan jälkeen olikin sitten Ulurun vuoro. Alunperin tarkoituksena oli kiivetä sen päälle, mutta paikan päällä selvisi että paikalliset aboriginaalit toivovat kovasti että sille ei kiivettäisi. Heille kun murkula on lähinnä alttaria vastaava kapistus eivätkä he itsekkään sille kiipeä ellei oli kyseessä miehuusseremonia.

Jännä juttu sinällään että vaikka monet ihmettelevät Aboriginaalien huonoa tilannetta Ausseissa niin heti kun tulee omalle kohdalle tilaisuus kunnioittaa heidän kulttuuriaan niin moisesta ei välitetä paskaakaan. Niin kivelle oli kiipijöitä varsin monta.

Muutama meistä päätti kävellä kiven ympäri ja sielläkin oli kyllä kaikenlaista ihmeteltävää, tosin kovin pitkäksi aikaa ei voinnut jäädä mestoja tutkimaan sillä piti kiirehtiä takaisin bussille.

Uluru

Aurinko alkaa laskemaan

Lopuksi oli vielä luvassa auringonlasku jota ajeltiin katsomaan vähän kauempaa. Kyllähän se kivi näytti väriään vaihtavan auringonlaskiessa, mutta ei se mielestäni ole mikään niin uniikki ominaisuus, sillä kaikki muutkin kalliomuodostelmant tuntuivat tekevän niin.

Day 5 Yulara National Park -> King's Canyon

Taas muutama tunti dösässä ennenku saavuttiin uuteen paikkaan. Perille saavuttiin jo ennen
auringonlaskua ja oli vähän reilummin omaa aikaa kuin normaalisti. Leirintäalueella oli uima-allas ja pitihän sitä mennä kokeilemaan kun oli vielä aurinkoinen kelikin. No uima-allasta ei tietenkäänlämmitetty ni jäi kyllä uimiset yhteen hyppyyn.

Ko. leirintäalueella on ennen sijainnut joku majatalon tapainen, jossa sitten asui joku tästä
landesta todella diggaava tyyppi. Lyhykäisyydessään tarina menee niin, että jostain syystä
hemmo ei saannut uusittua maan vuokrasopimusta ja sitten kun joutui luopumaan tilastaan, hänellä paloi lievästi käpy. Meni sitten kaivamaan ison montun ja vuokrasi puskutraktorin ja pisti koko höskän monttuun.

Illalla ei sitte oikeestaan mitään ihmeempiä tapahtunu hengailtiin vaan taas notskilla ja tulipahan
kokeiltua myös paahdettuja vaahtokarkkeja. Ihan mielenkiintoisen makuisia, mutta ei viitsi kyllä
älyttömän montaa syödä.


Day 6 King's Canyon -> Alice Springs

Ekaksi ennen matkalle lähtöä käytiin kävelemässä King's Canyonin Rim walk, mikä olikin
todella hieno. Alue on joskus muinoin ollut meren pohjaa ja sitten kun meri on kuivunut
hiekka on kovettunut ja sade on sitten kuluttanut maata niin, että on muodostunut
pari isoa kanjonia ja lukemattomia pienempiä "domeja".

Vaikka alue on muuten varsin kuivaa kanjonin syvyyksissä kasvoi palmuja ja ties mitä
muuta trooppista kasvia, sillä siellä on vettä koko ajan saatavilla.

Loppupäivä meni sitten taas dösässä istuessa kun matkattiin kohti Alice Springssiä.




Day 7 Alice Springs

Alice Springs osoittautui paljon isommaksi ja elävämmäksi kaupungiksi kuin oletin. Aamupäivä
meni shoppaillessa ja iltapäivällä käytiin sitten katsomassa liskonäyttely. Siellä oli kyllä
varsin mielenkiintoista kun sai pidellä kädessä kaikennäköisiä ötököitä.

Erikoisintilanne oli ehdottomasti kun porukalla muodostettiin rinki ja sitten kuusimetrinen
kuristajakäärme pistettiin kiertämään olkapäitämme pitkin.

Ennen auringonlaskua osa porukasta, minä mukaan lukien lähti ratsastamaan vielä kameleilla.
Mielenkiintoista aluksi, mutta maisemat olivat peruspuskaa ja pidemmän päälle se oli vaan
istumista. Tosin oli hauskaa seurata kun oma kameli yritti purra edessä kulkevan kamelin
päällä istuvia.



Day 8 and 9 Express journey Alice Springs -> Melbourne

Vaivaiset 2240km dösässä yhteen putkeen. Lähdettiin ma-aamuna about 8.30 ja perillä
oltiin tiistaina viiden aikaan iltapäivällä. Tuli kyllä huomattua, että mussa ei oo
bussissa nukkujaksi. Yöllä tuli nukuttua unilääkkeen voimin jollain tavalla sellaset
kuusi tuntia. Hieman oli kateellinen fiilis ku Yuko nukkui about puolet koko matkasta.



Toisaalta yllättävän nopeasti tuo aika meni kun porukalla siinä jauhettiin skeidaa
ja harrastettiin perusspedeilyä.

Oli kyllä hienoa kokea tuo todellinen Australia eli minkälaista maata suurin osa
tästä mantereesta on. Safari-henkisyys lähensi porukkaa ja koko matka oli
oivallinen läksiäisreissu.