East Coast Australia Part IV
30.11-1.12 Whitsunday Islands
Edellinen ilta oli mennyt hieman juhlan puolelle, mutta ei auttanut valittaa sillä oli lähtö taas laivaristeilylle kohti Great Barrier Reefiä. Olokin helpottui kuitenkin varsin nopeasti kun päästiin taas snorklaamaan ja ottamaan aurinkoa.
Illalla sitten uni maistuikin oikein kunnolla, mikä oli varsin hyvä juttu sillä seuraavana aamuna oli vuorossa purjehtimista katamaaraani Camiralla.
Aluksi suunnattiin ottamaan parilta pikkusaarelta lisää porukkaa kyytiin ja ohitettiin mm. Hamilton Island, jossa mm. Julia Roberts pitää pientä piilopaikkaa. Siitä siirryttiin Whitehaven Beachin, mikä on kyllä varmasti upein hiekkaranta, millä on tullut oltua.
Reilu tunti saatiin hillua rannalla ja se tulikin vietettyä uiden ja pallo pelaten. Tosin ilma oli kyllä tuskaisen kuuma futiksen peluuseen, joten kovin kauaa sitä ei jaksanut.
Rantatoiminnan jälkeen päästiin nauttimaan hyvästä grilli-lounaasta, jonka jälkeen päästiin vielä snorklaamaan. Tosin tällä kertaa siitä ei jaksanut enää niin innostua, sillä paikalla oli varsin huono näkyvyys.
Siitä suunnattiinkin sitten takaisinpäin ja paluumatka sujuikin varsin rattoisasti ilmaisia virvokkeita nauttien eräiden aussien kanssa.
2-3.12 Airlie Beach -> Magnetic Island -> Cairns
Meikkis sai ajaa suurimman osan matkasta Magnetic Islandille kun satuin olemaan eniten pelikunnossa. Magnetic Islandille mentiin Townsvillen kaupungin kautta, mutta me emme
tutkineet kaupunkia oikeastaan ollenkaan vaan ajettiin suoraan lautalle ja siitä saarelle.
Illalla meillä oli hieman härö meininki kun oltiin hostellin raflassa ja siinä missä muut nauttivat iltaoluesta tai vastaavasta oli meidän tiimillä jäätelöt käsissä ja eikä mitkä tahansa jäätelöt vaan ultratyylikkäät golden gaytimet.
Tulipahan taas myös huomattua, että ulkonäön perusteella ei pitäisi lähteä päättelemään yhtään mitään kun juteltiin samassa huoneessa olevan juuri eläkkeelle siirtyneen brittimiehen kanssa. Pappa puheista ymmärsi, että hän on tehnyt töitä ympäri maailmaa ja tarkempi kysely paljasti hänen toimineen brittiarmeijan tiedustelupalvelussa. Että tälläistä...
Seuraavana päivänä snorklailtiin Magnetic Islandin eri rannoilla ja iltapäivällä ajeltiin Cairnsiin saakka. Meidän takana oli koko ajan valtava ukkonen, mutta onnistuttiin se ahkeraan ajamalla välttämään.
Perillä päästyämme muut menivät samantien nukkumaan, mutta minä kävin vielä kaupungilla moikkaamassa pikaiseen Yukoa, sillä hän oli edellisenä päivänä saapunut jo Cairnsiin. Näkeminen jäi vain pikaiseksi, sillä hänellä oli aikainen herätys seuraavana päivänä alkavan sukelluskurssin takia ja minunki piti päästä nukkumaan.
4.12 Cairns -> Cape Tribulation -> Cooktown
Jesper päätti jäädä jo Cairnsiin, sillä hän oli jo aikaisemmin vieraillut Cape Tribulationissa,
joten me tiputimme hänet keskustaan ja jatkettiin kolmistaan matkaa.
Matka Cape Tribulationiin kulki Captain Cook highwaytä pitkin, joka olikin Great Ocean Roadin trooppinen versio. Cape Tribulation puolestaan on jo ihan huolella viidakkoa ja yritettiinkin kovasti bongata krokotiileja omatoimisesti siinä kuitenkaan onnistumatta.
Puolivitsillämme kyllä selitettiin japanilaisille, että meistä yksi kulki joessa lihaa kepin päässä ja muut seurasivat perässä kameroiden kanssa , niin että välillä vaihdettiin nokkamiestä. Noin viikkoa myöhemmin sitten selvisi että he olivatkin ottaneet jutun aivan tosissaan ja pitänneet meitä aivan hulluina :)
Cape Tribulationista matka jatkui hiekkatietä pitkin kohti Cooktownia, joka sekin on yllättäen
saannut nimensä jostain Kapteeni Cookkiin liittyvästä jutusta.
Matkan varrelta
Jostain päin Cape Tribulationia I
Jostain päin Cape Tribulationia II
Jostain päin Cape Tribulationia III
Jostain päin Cape Tribulationia IV5.12 Cooktown -> Maytown -> Cairns
Cooktownia pohjoisemmaksi me emme enää menneet, sillä auton vuokra-aika alkoi menemään umpeen ja lisäksi pohjoiseen meno vaati autovuokraamolta jotain erikoislupaa, jota emme olleet hakeneet.
Paluumatkalla poikettiin kuitenkin "reitiltä" ja ajettiin reilu 80km sisämaahan pientä hiekkatietä
aina Maytownin hylättiin kaupunkiin saakka. Maytown oli 1800-luvulla yksi Australian kultakuumeen keskuksista, joka myöhemmin hylättiin kullanloppumisen ja japanilaisten pelon vuoksi 2. maailman sodan aikana. Sen jälkeen bushfiret olivat tehneet tehtävänsä ja valitettavasti polttaneet kaikki rakennukset. Muutamat vanhat kaivokset olivat kuitenkin jäljellä ja kaikenlaista romua löytyikin sieltä sun täältä.
Matkalla Maytowniin
Joen ylitys
Vanhaa kaivosromua I
Vanhaa kaivosromua II
Tuohon ei enää ihan pokka riittänyt
Onneksi löytyi kuitenkin kääntöpaikka :)ollut kun noin 15000 kullankaivajaa on etsinyt onneaan kirjaimellisesti keskellä ei mitään.




















0 Comments:
Post a Comment
<< Home